Nyt eletään tammikuuta, joka joillekin merkitsee kuukautta ilman alkoholin kulutusta, kun taas toisille se on yksi kuukausi muiden joukossa ilman sen kummempaa vaikutusta arkeen. Tipaton tammikuu on kuitenkin terminä kaikille tuttu, mikä osoittaa sen, että termin takana oleva sanoma on onnistuneesti tuotu esille. Tammikuu on kuukausi, jolloin juhlakauden jälkeen pysähdytään hetkeksi miettimään omaa alkoholin kulutusta. Olisiko minun kenties syytä tarkastella omia juomistottumuksia, onko alkoholi tullut huomaamatta entistä pysyvämmäksi osaksi elämääni ja arkeani, millaisia vaikutuksia sillä on elämääni ja läheisiini, pystynkö olemaan kuukauden verran tarttumatta tuoppiin, haluanko edes olla ilman alkoholia? Uutta vuotta aloitellessa ryhdytään usein pohtimaan omia elintapoja, omia valintoja ja päädytään kenties tekemään uuden vuoden lupauksia.
Tiestitkö, että jo pari vuotta sitten alkoholin kohtuukäytön ja riskikäytön rajoja on päivitetty? Käypähoito -suosituksista voi käydä katsomassa päivitetyt rajat https://www.kaypahoito.fi/hoi50028, jotka löytyvät myös tiivistettynä ylen artikkelista https://yle.fi/uutiset/3-11481404. Kohtuullisen käytön raja on monille tuntematon käsite ja se sekoitetaan usein suurkulutuksen rajaan. Kuitenkin näiden rajojen välillä on merkittävä ero. Suurkulutuksella tarkoitetaan terveydelle korkean tason riskin alkoholinkäyttöä, jonka raja poikkeaa merkittävästi sukupuolten välillä. Tärkeää on myös huomioida, että jo kohtuukäytön rajan ylittäminen altistaa alkoholin terveyshaitoille. Tämä vähäisen riskin raja on esimerkiksi naisilla 1 annos päivässä tai vastaavasti 7 annosta viikossa.
Terveydenhuollolla on merkittävä asema alkoholiongelman ehkäisyssä, havaitsemisessa ja hoidossa, mutta käytännössä tämä tarkoittaa useimmiten sitä, että avuntarve todetaan vasta ylitettäessä suurkulutuksen rajan. Tällöin puuttuminen ongelmakäyttöön ja alkoholiriippuvuuden hoito on jo huomattavan haasteellista, sillä usein alkoholi on tässä vaiheessa ottanut paikkansa kiinteänä osana elämää. Tärkeää olisikin lisätä ihmisten omaa tietoisuutta oman alkoholinkäytön riskeistä, kohtuu- ja suurkulutuksen rajoista ja täten ennaltaehkäistä mahdollista riippuvuuden kehittymistä.
Tarkoitus ei ole syyllistää ketään, vaan nimenomaan lisätä tietoutta riskistä, joka voi salakavalasti kohota ja altistaa alkoholiin liitettyjen terveyshaittojen lisäksi riippuvuudelle. Omaa alttiutta alkoholin kulutukseen liittyvälle riippuvuusriskille voi tarkastella myös geenitestillä. Alkoholiriippuvuuden geenitesti ei anna vastausta siihen, onko sinulla riippuvuus vai ei. Onneksemme geeneihin ei ole tältä osin määrätty kohtaloa tulevasta, vaan pelkästään tähän altistavia tekijöitä. Tällöin tarvitaan aina myös vahva ympäristötekijän vaikutus sekä varsinainen altistus alkoholille. Lisäämällä omaa tietoamme altistavista geneettisistä tekijöistä, on helpompi tietoisesti vaikuttaa muiden tekijöiden rooliin alkoholiriippuvuuden synnyssä. Stressin hallitseminen, hyvät perhe- ja ystävyyssuhteet sekä riippuvuuden ymmärtäminen ovat tärkeitä tekijöitä sairauden puhkeamisen välttämisessä.
MyDNAPedian Alkoholiriippuvuuden geenitesti sisältää kolme aihealuetta, jotka liittyvät alkoholiriippuvuuden geneettisen alttiuden syihin ja seurauksiin. Pystyykö elimistöni hajottamaan normaalisti alkoholia? Koenko tavanomaista suurempaa mielihyvän tunnetta alkoholin käytöstä? Onko minulla geneettisesti kohonnut alttius runsaasta alkoholin kulutukseseta johtuvalle maksakirroosille tai aggressiivisille käyttäytymiselle?
Alkoholin sietokyky on yksi oleellisimmista ominaisuuksista, joka voi tarjota merkittävän suojaavan vaikutuksen riippuvuudelle. Itä-Aasiassa paikoitellen jopa puolet väestöstä kantaa ALDH2 -alleelia, joka johtaa puutteelliseen alkoholin aineenvaihduntaan. Tätä alleelia kantavilla henkilöillä on heikompi alkoholin sietokyky, jolloin pienetkin alkoholimäärät voivat aiheuttaa epämiellyttävää oloa ja voimakkaita negatiivisia reaktoita. Voimakas kasvojen punastuminen ja voimakkaat krapula-oireet ovat tällöin tyypillisiä seurauksia alkoholin nauttimisesta. Tämä geenimuoto on verrattaen harvinainen suomalaisten keskuudessa, kuten on myös toinen vastaava geenimuoto ADH1B -geenissä, joka heikentää alkoholin aineenvaihduntaa aiheuttaen samantapaisia fyysisiä reaktioita. Vaikka näiden negatiivisten reaktioiden kokeminen ei ole varmasti miellyttävää, näiden kahden harvinaisempien geenimuotojen kantajilla on merkittävänä etuna vahva vastustuskyky alkoholiriippuvuudelle.
Alkoholista nauttimisen ja humalaperäisen mielihyvän kokemisessa on yksilöiden välillä eroja, joihin vaikuttavat geneettiset vaihtelevuudet aivojen mielihyväkeskuksessa. Toisin sanoen, jotkut kokevat alkoholin juomisen ja siitä saatavat vaikutukset nautinnollisempina kuin toiset. Tämä johtuu pääosin henkilöiden välisistä eroista dopamiini -välittäjäaineen aikaansaavassa reaktiossa aivoissa. Useat eri geenimuodot voivat aiheuttaa yksilöiden välille eroja alkoholista aiheutuvan dopamiinin määrään, mutta yhtenä tärkeimmistä pidetään COMT ja DRD2 -geenejä. Lisäksi aivoissa ja keskushermostossa esiintyvää reseptoria koodaava GABRA2 geeni vaikuttaa dopamiinireitillä ja sen eri muodot on liitetty erityisesti alkoholiriippuvuuteen. Yleisesti ottaen voimakas koettu mielihyvän tunne altistaa nopeammalle riippuvuuden kehittymiselle ja kohonneelle alkoholismin riskille. Geenitestin toinen osa-alue antaa mahdollisuuden tarkastella omaa kokemusta alkoholin nauttimisesta näiden edellämainittujen geenikohtien lähtökohdista.
Kolmannessa osa-alueessa tarkastellaan suppeasti alkoholinkäytöstä aiheutuvien terveys- ja sosiaalisten riskien alttiuksia. Pitkäaikaisen ja runsaan alkoholinkäytön seurauksena on useita haitallisia terveysvaikutuksia, joihin kuuluu yhtenä merkittävimmistä vaikutukset maksaan. Testissä analysoidaan yksi yleisimmistä geenimuodoista, joka arvioi riskiäsi alkoholinkäytöstä johtuvaan maksakirroosiin ja rasvamaksaan.
Myös alkoholin käyttöön liittyvä agressiivinen käyttäyminen on ominaisuus, jota voidaan tarkastella geneettisistä lähtökohdista. Geenitesti sisältää analyysin eräästä kohtalaisen harvinaisesta geenimuodosta, joka on liitetty impulsiiviseen ja holtittomaan käyttäytymiseen päihtyneenä nimenomaan suomalaisessa väestössä. Kyseinen geeni vaikuttaa serotoniin aineenvaihduntaan, jonka on todettu säätelevän verisuonten toimintaa ja impulsiivista käyttäytymistä. Tätä vakavaa asiaa edustava suomalaisten ”oma” geeni on nimetty myyvästi ja persoonallisesti ”rähinägeeniksi”.
Jos luit tämän kirjoituksen tähän asti, se kertoo sinusta jo jotain ihmisenä. Kenties uteliaasta luonteesta, kenties vastuullisuudesta. Mekin haluamme auttaa sinua kantamaan oma vastuusi ja tiedostamaan mahdollisia alkoholiriippuvuudelle altistavia riskitekijöitä. Siksi tarjoamme koko tammikuun ajan MyDNAPedia Alkoholiriippuvuuden -geenitestin ILMAISEKSI minkä tahansa muun MyDNAPedia -geenitestin ostajalle. Koodi tähän on TT2021. Olepa hyvä!