Pitkä pimeä kylmä talvi edessä – mahtavaako?

Kesä ohi, talvi alkaa, valo katoaa, pimeys voittaa, energia hiipuu vai juhla-aika alkaa.

Mikä on sinun lempivuodenaikasi? Omiin mieltymyksiin vaikuttaa vahvasti omat kokemukset vuodenajoista, minkä taustalla voi jälleen pyöriä oma perimämme. Ai miten niin? Tässä muutamia esimerkkejä.

Monille kesä on vuoden parasta aikaa ja silloin suorastaan herää eloon valon ja lämmön virkistävästä vaikutuksesta. Vastaavasti monille kesä on kärsimyksen aikaa, selviämistaisteluja ja talven odottelua. Jo keväällä sekä valon että siitepölyn lisääntynyt määrä saa aikaan terveydelle negatiivisia reaktioita suurella osalla ihmisistä. Valon lisääntyminen on liitetty väsymykseen ja migreeniherkkyyteen. Allergiaan taipuvaisilla alkaa pitkä tukkoisuuskausi. Kyllähän jatkuva väsymys, päänsärky ja hengitysvaikeudet saa kiukkuiseksi kenet tahansa. Tähän kun lisätään vielä auringon haitallinen UV-säteily, joka voi estää kokonaan ulkoilut aurinkoisina päivinä tai vähintään vaatii peittävän pukeutumisen hikoiluttavista helteistä huolimatta. Niin eikö kesä alakin jo tuntua oikeastaan aika inhottavalta vuodenajalta?

Sietämättömän valon lisääntyminen aiheuttaa väsymystä herkemmin, jos olet iltaihminen. Tällöin nukkumaanmeno viivästyy entistä herkemmin ja kertyy univajetta. CLOCK -geeni säätelee vuorokausirytmiä, jolloin geenin variantit vaikuttavat taipumukseesi kerätä keväisin univajetta. Yksilöllisiä eroja on myös valon määrän aiheuttamissa muutoksissa käpyrauhasen hormonituotantoon. Elimistö voi olla siis ihan pihalla jonkun viikon ennen kuin sopeutuu valoshokkiin.

Osalla elimistö järkkyy valolle altistumisesta johtaen migreeniin. Tänä vuonna julkaistu tutkimus on tunnistanut 123 migreeniriskiin vaikuttavaa kohtaa perimässämme. Migreenejä on sekä aurattomia, jolloin tarkoitetaan ”tavallista” kovaa migreenipäänsärkyä, että aurallisia, jolloin päänsärkyä edeltää lisäksi jokin aistihäiriö. Näille geneettisesti altistavia tekijöitä löytyy sekä yhteisiä että vain toiselle migreenityypille altistavia. Joka tapauksessa löydetyt migreenialttiuteen vaikuttavat geneettiset tekijät liittyvät joko hermoston toimintaan tai verisuonten supistumiseen.

Kevään tuoman väsymyksen ja kovan päänsäryn lisäksi perimämme voi altistaa vielä allergioille, joissa kyse on elimistön virheellisestä puolustusreaktiosta. Suomalaisista noin joka viides kärsii siitepölyallergioista, joka voi alkaa pahimmillaan vaivata jo varhain maaliskuussa. Taipumus allergiaan on periytyvää, vaikkakin ympäristön altistus on hyvin oleellista yliherkkyyden ja allergian kehittymisessä. Nimittäin allergiahan ei voi kehittyä ennen kuin kohtaa ja herkistyy allergiaa aiheuttavalle asialle. Useat yksilölliset erot kehon immuunipuolustukseen liittyviä proteiineja tuottavissa geeneissä vaikuttavat eri allergioiden muodostumiseen.

Keväällä ja kesällä UV-säteily on voimakkaimmillaan. Jos satut omaamaan aurinkoherkkyyteen liittyviä geenimuotoja, niin kesän kärsimykset sen kuin pahenevat. Helpointa olisi vain hautautua neljän seinän sisään välttääkseen täysin altistukset ihon palamiseen ja aurinkoherkkyyteen, joihin MCR1 ja ASIP-geenien muodot on liitetty. MCR1 -geenin useat muodot on liitetty punatukkaisuuteen ja kohonneeseen melanooman riskiin. ASIP -geenin eri muodot vaikuttavat puolestaan ihon väripigmenttiin altistaen vaaleaihoiset auringonpolttamille ja pisamille.

Nyt kun tässä on hetken asiaa pohdittu, niin kesäänhän liittyy huomattava määrä huonoja puolia. Pitäisikö sitä muuttaa mieltään lempivuodenajasta, kun kerta tutkimukset osoittavat niin monen asian vaikuttavan haitallisesti meidän terveyteemme kesällä. Mennään täten asenteella negatiivisuuden kautta kohti positiivisuutta. Nautitaan siis edessä olevasta pitkästä pimeästä ja kylmästä talvesta.