Kesä tuntuu vihdoin rantautuneen myös Suomeen. Varsin toivottu kesän merkki on etätyöpäivän viettäminen koneen ääressä pehmustettujen pihakalusteiden uumenissa kuunnellen lintujen ääniä ja nauttien raikkaasta ulkoilmasta. Eikä ole edes kylmä! Tuntuu kuin koko kroppa hengittäisi kesäntuoksuista happea jokaisella solullaan.
Vuosi sitten kirjoittelin kesäisistä geenitiedon jyväsistä blogin https://fi.mydnapedia.com/uncategorized/kesaisia-geenitiedon-jyvasia/. Nyt tämä kesäinen työympäristö inspiroi kirjoittamaan blogia aiheesta Kesäisiä geenitiedon jyväsiä, osa 2.
6. kesäinen geenitiedon jyvänen. Ehdoton ja ensisijaisen tärkeä kesään liittyvä asia on jäätelö. Yksi omista lempijäätelömauista on ollut jo lapsesta asti minttusuklaa. Voi sitä onnea, jos se maku löytyi jäätelökioskilta, sillä läheskään aina se ei kuulunut kioskien valikoimiin. Oman lempijäätelön taustallekin voi löytää tieteellistä faktaa tueksi. Tiesitkö, että piparminttu, joka kuuluu mintun sukuun, aktivoi kylmäreseptoreita. Tällöin aivoja huijataan lähettämällä kylmän aistimuksen viestiä nenässä sijaitsevien kylmäreseptoreiden välityksellä. Oma johtopäätökseni tästä on, että mintun maku jäätelössä saanee aikaan erityisen miellyttävän kylmän makean aistimuksen nautittavaksi kuumana kesäpäivänä. Ja luonnollisesti, yksilölliset erot kylmäreseptoreita koodaavissa geeneissä, vaikuttavat jokaisen henkilökohtaiseen kokemukseen ja mieltymykseen myös minttujäätelöllä herkuttelemisen kohdalla.
Geenitiedon jyväsen extra: Minttu on yksi kulinaarisista yrteistä, jotka on valittu projektiin, jossa tarkoituksena on selvittää sen koko genomi. Olet ehkä kuullut ihmisen genomiprojektista (Human Genome Project), joka saatiin suoritettua valmiiksi jo lähes 20 vuotta sitten. Mutta vuonna 2015 aloitettiin siis myös Mintun genomiprojekti (Mint Genome Project). Mintun täytyy olla siis erityinen mielenkiintoinen, kun on valikoitunut näin tärkeäksi tutkimuksen kohteeksi.
7. kesäinen geenitiedon jyvänen. Pitäydytään yhä nenän fysiologiassa, mutta siirrytään kylmäreseptoreista hajureseptoreihin. Hajuaisti on ihmisen aisteista tuntemattomin, mutta se voi herättää voimakkaampia tunteita ja muistoja kuin muut aistit. Kesällä hajureseptorit vastaanottavat tuoksuja erityisesti luonnosta, kun erituoksuiset kukat alkavat kukkia, naapuri leikkaa nurmikkoa, meri tuoksuu suolaiselle, sateen jälkeinen tuoksu virkistää. Useimmille uskoisin, että nämä rauhoittavat ja miellyttävät kesän tuoksut muistuttavat aiemmista kesälomista ja tällä tavoin jopa edistävät lomatunnelmaan pääsyä. Luonnon tuoksujen lisäksi kesään ja kesätunnelmaan liittyy toki grilliruoan, virvoitusjuomien, aurinkorasvan, kukkamullan ja treenivaatteiden tuoksu tai mitä kenellekin sitten kuuluukin. Vaikka ihmisten hajumieltymyksissä on merkittäviä eroja, tutkimusten mukaan varmimmin kaikkia miellyttävä haju on… mansikan tuoksu. Kesä ja mansikat, siinä täytyy olla sitä jotain.
Vaikka henkilökohtaiset kokemukset ovat tärkeässä osassa hajujen aivoissa aiheuttaman reaktion kanssa, ihmisen perimä vaikuttaa myös merkittäväksi haistamiseen. Ihmisen hajureseptoreita koodaa yli 1000 geeniä, joten yksilölliset erot tämänkin merkittävän ominaisuuden suhteen ovat luonnollisesti olemassa. Näiden hajureseptoreiden yhteistoiminnan ansiosta pystymme haistamaan jopa triljoona eri hajua! Aika hyvin, vaikka hajuaistimme ei pärjää vertailtaessa eläinkunnan muihin otuksiin.
Geenitiedon jyväsen extra: Tiesitkö muuten, että tuoksuyliherkkyydestä kärsivät eivät haista yhtään sen paremmin ympäristön tuoksuja kuin muutkaan ihmiset. Heidän hajuaistinsa eivät vain totu samalla tavalla ympäristön hajuärsykkeisiin.
8. kesäinen geenitiedon jyvänen. Kesä on ihanaa aikaa liikkumiselle varsinkin, jos olet tähän asti ilmoittanut liikkumattomuuden syyksi huonot ja kylmät kelit. Nyt ei ole enää lunta ja jäätä maassa, eikä taivaalta sada rättejä, joten ne syyt on nyt eliminoitu. Liikunnan ja alhaisen verenpaineen välillä on havaittu selkeä yhteys jo aikoja sitten. Liikunta on siis mitä mainioin keino unohtaa työstressi ja löytää rentoutunut lomafiilis. Tiesitkö, että joillain ihmisillä on geneettinen taipumus saada liikunnasta suurempi vaikutus verenpaineen alenemiseen. Ei ole tuulesta temmattua, että kävelylenkki rauhoittaa ja auttaa selkiyttämään ajatuksia stressin keskellä. Varsinkin, jos kannat tiettyä geenimuotoa eNOS -geenistä, niin todennäköisemmin saat kävelylenkillä verenpaineen laskemaan.
Geenitiedon jyväsen extra: Tämän samaisen geenin vastakkainen geenimuoto on yleisempi nopeus- ja voimalajien huippu-urheilijoilla verrattuna kestävyyslajin urheilijoihin. Tarkkaa syytä tähän ei vielä tiedetä. Ehkäpä kestävyyslajeihin suuntautuneilla geneettisesti parempi vaste verenpaineen alenemiseen vaikuttaa pitkäkestoisesta liikkumisesta nauttimiseen.
9. kesäinen geenitiedon jyvänen. Suomalaisilla on viharakkaussuhde aurinkoon: Pitkän pimeän kauden jälkeen saapuu aurinko hellimään ja piristämään mieltä kärventäen samalla herkän ihomme. Toisaalta tarvitsemme auringonvaloa, josta saatava D-vitamiini imeytyy ihomme kautta elimistöön. Toisaalta välttelemme auringon UV-säteitä, joille altistuminen aiheuttaa ihon palamisen ja ihosyöpien riskin kohoamisen. Aurinko voi herättää meissä ristiriitaisia tunteita ja ihan aiheesta.
Sanotaan, että 15min suora altistus auringonsäteilylle riittää täyttämään päivittäiset D-vitamiinivarastot. Tämä on totta, mutta joillakin meistä on luonnostaan alhaisemmat D-vitamiinitasot, mihin perimä vaikuttaa. Sinulla voi olla siis geneettinen alttius alhaisiin D-vitamiinitasoihin, minkä voi selvittää yksinkertaisella geenitestillä. Tällöin sekä aurinko että D-vitamiinilisät ovat erityisen tärkeitä sinulle ihon ja luuston hyvinvoinnin kannalta.
Sanotaan, että ihon toistuva polttaminen altistaa erityisesti melanoomalle. Tämä on totta, mutta melanoomariskisi on entistä suurempi, jos kannat tiettyjä geenimuotoja. Esimerkiksi punatukkaisuuteen liitetty geenimuoto MCR1 geenissä lisää melanoomaan sairastumisen riskiä. Tällöin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota ihon suojaamiselta auringolta.
Varsinainen tiedonjyvänen on siis, että geenitieto voi auttaa löytämään tasapainon oman henkilökohtaisen auringon viharakkaussuhteen tasapainon määrittämisessä.
Kannattaa myös lukaista vuoden takainen blogi muistutuksena oman ihosi tärkeydestä https://fi.mydnapedia.com/uncategorized/pidetaan-hyvaa-huolta-tarkeasta-ihostamme/.
Hyvää kesää ja lomaa tai loman odotusta! Nautitaan jäätelöstä, kesän tuoksuista, liikunnasta ja auringosta (kohtuudella).
Tiedonjyvästen lähteinä mm:
https://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2016/03/Tuoksu_kay_tunteisiin_Kemia-lehti_23_03_2016.pdf
Augeri AL, ym (2009): The endothelial nitric oxide synthase -786 T>C polymorphism and the exercise-induced blood pressure and nitric oxide responses among men with elevated blood pressure. Atherosclerosis 204:e28-34.