Ihmeellisiä asioita sitä voikin periä vanhemmiltaan. Ulkonäköön liittyviä ominaisuuksia, sairauksien riskejä, jopa luonteenpiirteitä voi periytyä vanhemmilta lapsille. Nämä ovat kaikille tuttuja konkreettisia genetiikan ilmenemisen muotoja. Tästä huolimatta, sitä yllättyy yhä itsekin, mihin kaikkeen geenit luovatkaan pohjan, jota sitten ympäristötekijät pääsevät hyödyntämään ja muokkaamaan edelleen johonkin suuntaan.
Eiköhän nyt voida jo sanoa kesän alkaneen, joten talven jälkeen kauan odotetun auringon ja vihreyden inspiroimana, tässä muutama ajankohtainen ehkä yllättäväkin asia, joista voi myös syyttää geenejä (eli omia vanhempiaan), ainakin osittain. Olkoon tämä joko mielenkiintoista tieteellistä faktaa tai yhdentekevää nippelitietoa, joka saattaa luoda joko uutta näkökulmaa tai onnistua hieman viihdyttämään.
- kesäinen geenitiedon jyvänen. Hyttyset kuuluvat olennaisena osana suomalaiseen kesään, valitettavasti. Luultavasti lähipiirissäsi on tullut ilmi, että toiset eivät juurikaan kärsi hyttysen pistoista, kun taas toiset toimivat oikeina hyttysmagneetteina. Sama pätee myös ihmisten välisiin eroihin hyttysten aiheuttamien paukamien turpoamisessa. Olet ehkä kuullutkin, että naarashyttyset etsivät pistouhria ihmisen ominaistuoksun perusteella. Tällöin jotkut ihmiset valikoituvat herkemmin pistettäväksi, jos haju on enemmän hyttysen mieltymysten mukainen. Muun muassa useat immuunivasteen geenit on liitetty sekä ihmisen pistetyksi tulemisen herkkyyteen että siitä aiheutuvan reaktion laajuuteen. 23andMe käyttää jopa 280 geenin paneelia määrittämään hyttysherkkyyden todennäköisyyttä. Aika monipuoliset genettiset tekijät määräävät siis pitkälti meidän soveltuvuutemme hyttysten ruoaksi.
- kesäinen geenitiedon jyvänen. Hyttysten lisäksi myös muita ötököitä alkaa näkymään enenevissä määrin kevään ja kesän edetessä. Tämä voi herättää joissain ihmisissä inhotusta tai jopa kauhunsekaisia tuntemuksia. Hämähäkkifobia on ehkä yleisin eläinkuntaan liittyvä ihmisen pelkotila, mutta miksi ihmiset pelkäävät hämähäkkejä. Hämähäkkien pelkääminen ei ole selitettävissä niiden vaarallisuudella, sillä Suomessa elävistä noin 650 hämähäkkilajista vain yksi puree (vesihämähäkki) ja yksi on varsinaisesti myrkyllinen (Helsingin Luonnontieteellisen museon rakennuksessa asuva ruskohämähäkki). Yleisimmiksi pelon syiksi onkin kerrottu hämähäkkien pitkät jalat ja yhtäkkiset nopeat liikkeet. Fobiat voivat kehittyä opittuna käytöksenä perheenjäseneltä tai negatiivisen kokemuksen jälkeen. Yllättävää kyllä, hämähäkkifobian kuten muidenkin fobioiden, taustalta löytyy myös geneettinen alttius. Tämän synnynnäisen pelon taustalla arvellaankin olevan evolutiiviset syyt eli kenties ihmisten eläessä lähempänä luontoa, myrkyllisten hämähäkkien kammoksuminen on tuolloin ollut lajimme henkiinjäämisen kannalta suotuisaa, minkä vuoksi geneettinen taipumus hämähäkkien pelkäämiseen on säilynyt perimässämme. Nykyään tämän ominaisuuden hyödyllisyydestä voidaan olla montaa mieltä.
- kesäinen geenitiedon jyvänen. Auringon vaalentamat hiukset ovat monelle tuttu ilmiö kesäaikana. Mutta tiesitkö, että vajaa 50 geneettistä muotoa on todettu vaikuttavan siihen, että toinen saa ilmaisen hiusten blondauksen altistuessaan pidemmän aikaa tai toistuvasti auringolle, kun taas toiselle ei tapahdu näkyviä muutoksia. Auringon ultraviolettisäteet hajoittavat hiusten pigmenttimolekyylejä, mikä aiheuttaa joillekin värin muutoksen. On myös hyvä tiedostaa, että vaikka kaikilla hiusten väri ei auringossa muutukaan, auringon haitallisilla säteillä on kuitenkin vaikutusta jokaisen hiusten ja ihon terveydelle.
- kesäinen geenitiedon jyvänen. Näin alkukesästä uimavedet ovat vielä kohtalaisen kylmiä ja vain rohkeimmat meistä uskaltautuvat ennen juhannusta heittämään talviturkkinsa. Mutta onko kyse tosiaan rohkeudesta vai kenties jostakin muusta? Tuoreen ruotsalaistutkimuksen tulos voi tarjota joillekin mieltä helpottavaa tietoa, sillä sen mukaan geneettisesti määräytyvä nopeiden ja hitaiden lihassolujen määrä vaikuttaa siihen, miten hyvin henkilö sietää kylmää. Noin viidesosalla ihmisistä puuttuu tietty proteiini ACTN3 -geenissä olevan pistemutaation takia, minkä seurauksena luustolihaksissa on enemmän hitaita lihassoluja. Tutkimuksessa henkilöt altistettiin kylmälle vedelle ja heidän elintoimintojaan tarkkailtiin. Henkilöiden, joilla oli enemmän hitaita lihassoluja, havaittiin pystyvän tehokkaammin ylläpitämään kehonsa lämpötilaa ja näin kestävän kylmää paremmin kuin henkilöiden, joilla oli enemmän nopeita lihassoluja. Lieneekö tämä syynä maratonjuoksijoiden viehtymykseen pulahdella avannossa?
- kesäinen geenitiedon jyvänen. Jos sinulla on kevättä rinnassa ja tekee mieli alkaa laulamaan, niin siitä vaan. Se, pysytkö nuotissa, riippuu peräti 500 geneettisestä variantista, jotka vaikuttavat sekä sävelkorvaan että kykyyn toistaa kuulemansa sävel. Laulamisessa luonnonlahjakkuus viittaa siis optimaaliseen geeniperimään, vaikka harjoittelemalla tässäkin voi edistyä huomattavasti.
Kyllä, näitäkin asioita on siis tieteellisesti tutkittu tai ainakin tilastollisesti analysoitu kyselylomakkeen täyttäneiden henkilöiden DNA-näytteistä selvitetyistä geenitiedoista. Kun nämä kesäiset geenitiedon jyväset on istutettuna mieleen, ollaan varmasti valmiita vastaanottamaan Suomen kesä ja kaikki, mitä se tuokaan tullessaan.
Tämän blogin geenitiedon jyvästen lähteinä muun muassa:
blog.23andme.com/health-traits/itching-to-see-23andmes-new-trait-reports
Wyckelsma V, ym. (2021): Loss of α-actinin-3 during human evolution provides superior cold resilience and muscle heat generation. Am J Hum Genet 108: 446–457.