Uuden vuoden lupaukset ja uusi elämä vuoden vaihteessa vai kesän vaihtuessa hiljalleen syksyyn kesälomien loputtua? Osa ihmisistä kokee tarvetta elämäntapamuutoksille sijoittaen ne yleensä jompaankumpaan ajankohtaan. Kumpaan ryhmään sinä kuulut? Itse taida kuulua tähän jälkimmäiseen, syksyllä innokkaana uutta kohti -porukkaan, sillä vuoden vaihteessa en huomaa kyllä itsessäni ikinä tapahtuneen sen suurempaa muutosta.
Mikä olisikaan parempi aika aloittaa esimerkiksi uusi harrastus kuin juuri nyt? Harrastus liittyen vaikkapa musiikkiin. Kesän alussa uutisoitiin soittamisen vaikuttavan positiivisesti erityisesti muistiin ja oppimiseen sekä ennaltaehkäisevän aivojen rappeutumista. Tutkimukset ovat myös havainneet musiikkibiitin käsittelyn olevan kytköksissä mm. puheen käsittelyyn ja vaikuttavan positiivisesti eri neurologisista sairauksista kärsivien hoitoon. Kaikki voivat hyötyä musiikin hyvistä puolista, mutta osalla meistä on taipumuksia tai jopa lahjakkuutta viedä kuuntelu astetta pidemmälle liikkeeseen tai musiikin tuottamiseen. Noin 40–50 % musikaalisista kyvyistä arvellaan olevan perinnöllisiä. Tätä geneettisten tekijöiden osuuden arviointia sekoittaa tosin osaltaan vahva kulttuuriperimän vaikutus.
Tässä muutama aivoja hellivä ehdotus uudeksi harrastukseksi:
- Musiikin kuuntelu
Tämä on tosi hyvä harrastusvaihtoehto, sillä sen toteuttaminen ei vaadi erityistä lahjakkuutta, eikä sitä voi tehdä väärin. Musiikin kuuntelulla on lukuisia fyysisiä ja psyykkisiä terveysvaikutuksia: Se aktivoi aivoja, lievittää stressiä, auttaa käsittelemään tunnetiloja ja musiikkiterapiaa käytetään myös dementian ja depression hoitokeinona. Liittyisiköhän siihen geneettistä taipumusta, minkälaisesta musiikista pitää ja mikä musiikki vie mennessään? Joidenkin tutkimusten mukaan perimällä ei ole vaikutusta musiikkimakuun, vaan sen olennaisimpana lähtökohtana on kulttuuri. Tärkeimpänä musiikkimaun säätelijänä toimisi täten kokemukset ja tunteet. Kuitenkin on havaittu, että luonteenpiirteet ja empatiakyky vaikuttavat siihen, mistä musiikista pitää. Luonteenpiirteiden muodostumisen taustalla tiedetään olevan vahva geneettinen komponentti, joten tästä voisi päätellä, että myös musiikkimakuun vaikuttaisi ainakin välillisesti myös perimä. - Laulaminen
Laulaminen on yksi yleisimmistä tavoista ilmaista itseään, oli siihen sitten millaiset geneettiset taipumukset tahansa. Vireessä pysymisen taito sen sijaan riippuu peräti 500 geneettisestä variantista, jotka vaikuttavat sekä sävelkorvaan että kykyyn toistaa kuulemansa sävel. Laulamisessa luonnonlahjakkuus viittaa siis optimaaliseen geeniperimään, vaikka harjoittelemalla tässäkin voi edistyä huomattavasti.
Myös laulamisen on tutkittu vaikuttavan positiivisesti erityisesti muistisairaiden terveyteen aktivoiden muistoja ja aiheuttaen mielihyvän kokemisen. Laulaminen ja yhteislaulaminen, vaikka kuorossa, toimii vielä voimakkaampana aivojen aktivoijana kuin musiikin kuuntelu. Ilmeisesti on olemassa myös vanha sanonta, että ”Kirkkokuorolaiset elävät muita pidempään”.
Sävelkorvaan liittyvä nippelitieto: Noin 4 % väestöstä on perinnöllisesti sävelkuuroja eli heillä on synnynnäinen amusia, jolla on vahva perinnöllinen tausta. Tällöin sävelten tunnistaminen ja muistaminen on lähes mahdotonta ja myös rytmin tunnistaminen on useimmiten vaikeaa. - Soittaminen
Kesällä uutisoitiin soitinten soittamisen positiivisista vaikutuksista muistiin ja oppimiseen, mikä ei ollut sinänsä aivan uutta tietoa. Soittamisen on tutkittu aiemminkin aktivoivan nimenomaan muistiin ja oppimiseen sekä lihasten liikkeisiin liittyviä geenejä. Osa näistä geeneistä vastaavat samoja geenejä, jotka vaikuttavat laululintujen laulun tuottamiseen. Lisäksi soittamisen on havaittu hiljentävän dementiaan ja Parkinsonin tautiin liitettyä riskigeeniä. Soittamista ja uuden soittimen opettelua pidetäänkin dementian ja psykiatristen sairauksien ennaltaehkäisevänä hoitomuotona. Lisäksi soittaminen saa aikaiseksi dopamiiniaineenvaihdunnan vilkastumisen, jolla on useita positiivisia vaikutuksia kehoon ja mieleen. Kohti kitaratunteja siis. - Tanssiminen
Reilu 60 aluetta genomissa on liitetty kykyyn liikkua musiikin tahdissa. Osa näistä alueista liittyy myös muihin biologisiin rytmeihimme, kuten kävelemiseen, hengittämiseen ja vuorokausirytmiin. Geneettinen taipumus rytmissä pysymiseen voi tulla kohdallasi ilmi esim. pienenä sormen tai jalan naputteluna oikeassa tahdissa tai päästessäsi loistamaan oman elämäsi tähtenä zumba-tunnilla.
Tanssimisessa yhdistyy mainiosti sekä musiikin että kokovartaloliikunnan terveyshyödyt, joten koko kroppasi kiittää kirjaimellisesti päästä varpaisiin tämän harrastuksen parissa.
En tiedä teistä, mutta itsellä alkoi heti soida musiikki korvissa ja pää alkoi pienesti nykiä kuvitteellisen rytmin tahtiin. You can’t stop the music… (whatever is your genetic)